Axun
tiedostoja selatessa en vieläkään osannut päättää, mitä niistä suodattaa. Ensi
viikolla on pakko valita.
Tällä
viikolla kokosin alustavan version kirjan loppuluvuksi, yht. viisi sivua. Viimeinen
alaluku on ”Asevelvollisuuden ja kansallisarmeijan tulevaisuus” ja sen lopetus päättelee
kirjan tarkoituksen puheenvuorona:
”Miesten
asevelvollisuuden lakkauttaminen ei yksinään ratkaise miesten siviilissä
tekemiä henkilöväkivallan tekoja, mutta se olisi merkittävä askel purettaessa
poikien ja miesten yhteyttä väkivaltaan. Asevelvollisuutta ei voi sivuuttaa puhuttaessa
miesten väkivallan torjumisesta. Tähän ratkaisu ei ole asevelvollisuuden
ulottaminen naisiin ellei tavoite ole väkivallan laajentaminen.”
Näin puhui
Axu. Tänään olen kipuillut oman tietokirjani parissa, kun edessä häämöttää taas
lähtö Pinnin kotkanpesästä. Olen ollut tämän yliopiston kääpiötyöläinen 27
vuotta. Saisiko näin pitkään venytetystä vitsistä mitalin vai giljotiinin?
Keväällä on päätettävä
hylkäänkö oman projektini vai alanko työstää tutkimuksena alkaneesta
projektista tietokirjaa. Siinä tapauksessa pitäisi perehtyä paremmin edeltäviin
vuosisatoihin. Oletan että tietokirjaan voisi vielä saada apurahaakin, vaikka mihinkään
muuhun ei.
Axun kirja
tietysti viedään loppuun talkootöinä. Mutta ilman apurahaa on parempi hävittää omat
keskeneräiset projektit. Sen olen näinä syyskuukausina oppinut.
Iltalukemisina
Jüngerin ”Teräsmyrskyssä”, joka on hämmästyttävän tyylitietoinen sotakirjaksi.
Pidän Långin käännöstä mestarillisena. Oikoluvun puutteet eivät ole hänen
vikansa.
Huomenna Kuopiossa
perunkirjoituksessa. Yliopiston kirjastosta hordattuja kirjoja on matkalukemisena
pdf:nä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti